Historia

Savoy – ravintolalegenda joka elää

Vuonna 1937 20-vuotiaassa Suomen tasavallassa asuu 3,8 miljoonaa asukasta. Maata johtaa presidentti Kyösti Kallio ja pohjoisen valtion tärkein vientituote on sahatavara. Alkoholin juomisen kieltänyt kieltolaki on ohi ja jälleen on lupa huvitella ja nauttia elämästä. Helsingin elokuvateattereiden valkokankaalla vilahtelevat Shirley Temple, Gary Cooper ja Clark Gable. Suomessa jopa huhutaan, että Greta Garbo olisi lomaillut Ahvenanmaalla.

Vuonna 1936 A. Ahlström Oy rakennuttaa Helsinkiin Etelä-Esplanadin ja Kasarmikadun kulmaan Teollisuuspalatsi-nimisen liike- ja konttorirakennuksen. Talon on piirtänyt Valter Jung. Veljesten Bertel ja Valter Jungin käsialaa on myös Hotelli Torni (1931), jonka rakentamista varten vaadittiin erikoislupa sen poikkeuksellisen korkeuden vuoksi.

A. Ahlströmin johtaja Harry Gullichsen palkkaa Alvar Aallon suunnittelemaan Teollisuuspalatsin 7. ja 8. kerroksen ravintola- ja juhlatilojen sisustuksen.

Ravintola Savoy. Eteläesplanadi 14. Ravintola-asiakkaita kattoterassilla.

 

Savoy avaa ovensa 3. Kesäkuuta 1937

Kesäkuun kolmantena päivänä vuonna 1937 Helsingin Sanomissa julkaistaan artikkeli otsikolla “Ravintolaviihtyisyyttä Helsingin kattojen yllä”.

“A.Ahlströmin Osakeyhtiön uudessa komeassa suurtalossa Etelä- Esplanadin ja Kasarmikadun kulmauksessa avataan tänään uusin ensiluokan ravintola Savoy, josta kaikesta päättäen tulee muodostumaan pääkaupunkilaisten ja turistien suosima lepohetkenvietto- ja kohtauspaikka.”

Uuden Ravintola Savoyn sisustuksessa mitään ei jätetä sattuman varaan. Klassisen ja selkeän ravintolasalin ilmeen takana ovat arkkitehdit Alvar ja Aino Aalto. Savoyn sisustustyön toteuttaa Artek Oy. Arkkitehtien tavoitteena on luoda intiimi ravintola Helsingin ylle. Seinien ja katon koivuvanerit, Aino Aallon klubituolit sekä Alvar Aallon selkeälinjaiset valaisimet tekevät Savoyn ravintolasalista kotoisan. Suurimman osan ravintolan huonekaluista toimittaa Keravan Puuseppätehdas ja ensimmäiset pöytäliinat suunnittelee tekstiilitaiteilija Dora Jung. Myös parvekkeiden kukka- ja viherkasvi- istutuksia ylistetään heti avajaisissa. Niistä vastaa arkkitehti Paul Olson.

Erikoista Savoyssa vuonna 1937 olivat neljä pikahissiä sekä ilmanpuhdistulaite, joka piti salin raikkaana sikarinsavusta.

Savoyn ensimmäiset ravintoloitsijat olivat ruotsalaissyntyinen Gustav Rasmussen sekä Runar Björklund, huippu-urheilijanakin tunnettu “Pixen”. Vuonna 1894 Ruotsissa syntynyt Rasmussen antoi henkilökunnalle jo ennen ravintolan avaamista tarkat ohjeet. Ruokalistat tuli tuntea hyvin, jotta asiakkaalle osattiin selvittää annosten sisältö. Kantavieraiden toivomuksia oli osattava kuunnella ja leivänmuruja ei pöydillä saanut näkyä. Punssi ja liköörit tuli aina tarjota kylmistä laseista.

Gustav Rasmussenia pidettiin ammattimiehenä ja hänen ansioluettelossaan mainitaan hovimestarin työt Tukholman Hasselbackenissa ja useissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Savoyn ensimmäisinä vuosina keittiötä luotsasi lihamestari Pettersson.

Vuonna 1937 suomalainen kansallishenki oli vahva. Tuolloin oivallettiin, että suomalaista keittiötä pitäisi tuoda paremmin esille. Savoyn ensimmäiset annokset olivat ranskalaishenkisiä, mutta ylpeys kotimaisista raaka-aineista kasvoi ajan mittaan. Vuoden 1937 ruokalistoissa mainitaan mm. keitetty pallas hollanninkastikkeen kanssa, savustettu lohi pinaatin kera sekä paistettu riekko, joka tarjoiltiin herkkusienten ja pippurisen kastikkeen kanssa. Jälkiruoaksi tarjottiin torttua ja mansikoita sekä hedelmiä.

Savoyn ravintolasalin salaisuus on ajattomuus. Pelkistetty, puhdas ja funktionaalinen tyyli on vuosikymmenten aikana säilyttänyt suosionsa muuttumatta museaaliseksi. Tilojen ja kalusteiden mittasuhteet sekä elementtien aitous luovat interiöörin, joka jalostuu vanhetessaan.

 

Marsalkka Mannerheim

Ravintola Savoyn tunnetuin ja myös vaativin asiakas oli marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951). Mannerheim asui kävelymatkan päässä Savoysta Kaivopuiston kodissaan ja nautti usein lounasta tai päivällistä kantapöydässään Savoyn ruokasalissa. Mannerheimin oli tunnetusti kosmopoliitti, hyvän ruoan ja juoman ystävä. Savoyn henkilökunnan mukaan marsalkan voin tuli aina olla kovaa ja se tuli tarjoilla saviruukusta. Marsalkalle ei myöskään tullut suositella mitään, vaan hän teki päätöksensä itsenäisesti.

Marsalkka Mannerheimiin liittyy myös Savoyn tunnetun vorschmackin legenda. Mannerheim tutustui sillillä ja valkosipulilla maustettuun lihapataan Varsovan upseerikerholla. Vorschmackin alkuperästä on monta eri käsitystä. Ruoka saattaa olla kotoisin alun perin Puolasta tai Venäjältä.

Legenda kertoo, että Mannerheim vei ruoan ohjeet ensin Kämp hotelliin, mutta koska Kämpin keittiömestari ei vorschmackista kiinnostunut, marsalkka toi reseptin Esplanadin puiston poikki Savoyhin.

Marsalkan muistoa vaalitaan Savoyssa edelleen. Mannerheimin kulmapöytä on paikallaan ja Marskin snapsi sekoitetaan edelleen tarkkojen ohjeiden mukaan viinasta, akvaviitista, ginistä ja vermutista.

 

Savoy-maljakko

Ravintola Savoyn tunnetuin sisustuksellinen yksityiskohta on Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Savoy-maljakko, jonka ensimmäiset kappaleet syntyivät vuonna 1936. Alun perin maljakko suunniteltiin Karhula-Iittala lasitehtaan suunnittelukilpailuun ja inspiraation maljakon suunnittelijat saivat eskimonaisen perinteisestä puvusta. Aaltoilevan maljakon suunnittelun aikaan työnimenä olikin Eskimåkvinnans skinnbyxa eli eskimonaisen nahkahousut.

Ensimmäiset maljakot valmistettiin puumuottien avulla, joten niiden pinta oli nykyisen sileän sijasta elävämpi. Lasin valamisen jälkeen puumuotti poltettiin maljakon ympäriltä pois.

Ravintola Savoy osti oikeudet Savoy-maljakkoon, joka tunnetaan nykyisin nimellä Aalto-vaasi.

 

Alvar Aalto

Ravintola Savoyn sisustuksen takana ovat Hugo Alvar Henrik Aalto sekä hänen vaimonsa Aino Aalto (omaa sukua Mandelin). Alvar Aalto syntyi Pohjanmaalla Kuortaneella 3. helmikuuta 1898. Hänen isänsä oli suomenkielinen maanmittari Johan Henrik Aalto ja äiti ruotsinkielinen postineiti Selly (Selma) Matilda Aalto (omaa sukua Hackstedt).

Aallon perhe muutti Kuortaneelta Jyväskylään Alvarin ollessa 5-vuotias. Alvar Aalto kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1916. Heti kirjoitusten jälkeen hän lähti opiskelemaan arkkitehtuuria Helsingin Polyteekkiin. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1921.

Vuonna 1923 Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimiston Jyväskylään. Aalto palkkasi toimistoonsa avustajaksi Aino Mandelinin (1894-1949), josta tuli myös hänen ensimmäinen aviopuolisonsa. Toimiston ensimmäisinä vuosina pariskunnalle syntyi tytär. Aallon arkkitehtitoimiston ensimmäisiä töitä olivat mm. Jyväskylän työväentalon piirustukset.

Aallon perhe asui Turussa ja Helsingissä. Alvar Aalto myös opetti 1940-luvun lopulla Yhdysvalloissa, jossa hän toimi professorina Massachusetts Institute of Technologyssa Cambridgessä.

Alvar Aallon tunnetuimpia töitä ovat Turun Sanomien talo (1930), Paimion parantola (1933), Viipurin kirjasto (1935), Villa Mairea, Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko (1957), Enso-Gutzeitin pääkonttori (1962) sekä Finlandia-talo (1971).

Muotoilija, arkkitehti ja akateemikko Alvar Aalto kuoli Helsingissä 11. toukokuuta 1976.